perjantai 26. toukokuuta 2017

KYLLÄ, EI, KYLLÄ

Jonkin aikaa mietittyään mieheni oli päättänyt, että haluaa jatkaa kanssani yhdessä 
ja että hankkisimme lapsen. Päätimme, että kun aika olisi kypsä muuttaisin takaisin 
mieheni ja lapsen luokse asumaan, silloin myös aloittaisimme hoidot.

Hetki vierähti ja mieheni ei vakuuttanut kotityö rintamalla, joten en ollut valmis 
muuttamaan takaisin koska en ollut valmis tuntemaan itseäni taas kotiorjaksi.
Tuli taas riita, jonka seurausena mieheni totesi ettei haluakkaan lapsia ja että parempi 
on erota. Sain paniikkikohtauksen tämän seurauksena. Olimme juuri hakemassa autoani 
huollosta, joten sovimme että jatkamme keskustelua luonani.

Päästyämme luokseni keskustelimme kaikesta usean tunnin ajan ja päädyimme siihen, että 
lähdemme hakemaan avioeroa. Itse työstin ajatusta todella kovasti ja kun mieheni toi paperit 
minulle allekirjoitettavaksi olin helpottunut, että nyt se alkaa oma elämä. Mieheni kävi 
jättämässä paperit ja kun hän astui virastosta ulos, niin omien sanojensa mukaan oli romahtanut.
Hän ei ollut ennen sitä herännyt siihen todellisuuteen, että se olisi nyt siinä.

Samana kesänä mummini kuoli ja sain kuulla, että alku talvesta työni loppuisivat kun 
työpaikka oli päättänyt siirtää työpisteemme Vantaalle. Mietin kovasti, että miten tekisin 
työnantajalla olisi tarjolla työpaikka Vantaalla jos haluaa muuttaa. Toisaalta nautin 
elämästäni maaseudulla. Melko pian päädyin siihen etten jaksa jäädä työttömäksi ja 
lokakuussa olisi paluu takaisin pääkaupunkiseudulle.

Samaan aikaan mieheni keräsi rohkeutensa ja tuli uudelleen puhumaan parisuhteestamme 
minulle. Hän kertoi että on ollut todella itsekäs ja mietittyään asioita on päätynyt siihen, 
että antaa katkeruuden kaiksesta mennä menojaan. Hän pääsi eroon kaikesta katkeruudesta 
vasta 3 vuotta minua myöhemmin, koska ei ollut suostunut käsittelemään asioita aikaisemmin.
Puhuimme asioista ja hän oli tullut lopputulokseen että minä olin parasta mitä hänelle on 
ikinä tapahtunut ja hän on tehnyt hirveän virheen siinä ettei ole suostunut käsittelemään 
asioita aikaisemmin. Se, että olisin valmis vielä tekemään hänestä isän niin on hänelle todella 
tärkeää. Aloimme keskustelemaan milloin aloittaisimme lapsettomuushoidot ja päädyimme 
siihen että kun olen saanut muutettua takaisin Vantaalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti